Miten pakkaukset vaikuttavat ympäristöön? Mitä niille tapahtuu käytön jälkeen? Mitä pakkausjätteestä tehdään? Miksi yleensä pakataan?
Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin uudella, kuluttajille suunnatulla sivustollaan osoitteessa www.mahtavapakkaus.fi
Mahtavapakkaus.fi vastaa selvään tarpeeseen: kuluttajilla on usein pakkauksista ja erityisesti niiden ympäristövaikutuksista käsityksiä, jotka eivät pohjaudu faktoihin.
Sivustolla PYR tarjoaa tutkittua tietoa pakkauksista ja pakkausmateriaaleista viihdyttävässä, interaktiivisessa muodossa. Kävijä tutustuu myös maamme tehokkaaseen hyötykäyttöjärjestelmään, jonka ansiosta vain X % pakkauksista päätyy kaatopaikalle.
Siis kuinka monta prosenttia? Mahtavapakkaus.fi -sivustolla voit esittää oman arvauksesi ja nähdä, kuinka lähelle osuit. Saatat yllättyä vastauksesta.
Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy edistää pakkausten hyötykäyttöä ympäristön, yritysten ja ihmisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. PYR Oy on voittoa tavoittelematon yritys, joka toimii yhteistyössä pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa.
11.6.2010
EI JÄTETÄ KESÄKOIRAA
Kuitupakkausten tuottajayhteisötkin haluavat ottaa kantaan jokakesäiseen mäyräkoirakeskusteluun ja puistojen roskaantumiseen. Hyvin suunniteltu ja oikeasta materiaalista tehty pakkaus suojaa sen sisältöä, se on pakkauksen tärkein tehtävä. Narukaulapanta ei suojaa eikä pidä luita – pulloja - kasassa. Mikä on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu, kierrätettävä pakkausmateriaali, joka toimii koko kuljetusketjun ajan pitäen tuotteet ehjänä eikä ole uhka luonnolle? Se on kuitupakkaus – pahvinen mäyräkoiran kuori.
Mikä on vaihtoehto mäyräkoiralle, joka on itse tuotetta suojaava ja kierrätettävää kartonkia? Pussikalja? Se pussi ei oikein maadu, se on vaikea kierrättää eikä se suojaa pulloja särkymiseltä eikä ole tarkoitettukaan toimimaan logistisena kuljetusyksikkönä panimosta tukkuun, kauppaan jne.
Onpa mäyräkoiran kuori mitä tahansa materiaalia – pahvia, muovia tai vaikka narua, on vastuu roskaamisesta meillä itsellämme. Asenne ratkaisee. Miksi tyhjä pakkaus painaa niin paljon enemmän kuin täysi? Miksi tyhjää pakkausta ei voi kantaa kierrätykseen tai roskikseen, vaikka sen voi kantaa täytenä kaupasta puistoon?
Uusi jätelaki ja pakkausten tuottajavastuu ei asiaa ratkaise. Meidän jokaisen pitää siivota jälkemme, ei kaikkea vastuuta voi sysätä yhteiskunnalle, tapahtumien järjestäjille ja pakkausten tuottajille.
TUOTTAJAYHTEISÖJEN HYÖTYKÄYTTÖMAKSUT 2010
Hyötykäyttömaksujen perusteena käytetään pakkaajien ja maahantuojien PYRille ilmoittamia vuoden 2009 pakkausmääriä.
Lisää tietoa tuottajavastuusta ja hyötykäyttömaksuista: www.pyr.fi
6.11.2009
Paperiteollisuus investoi kierrätyskuituihin
Kotimaan keräyskartongin hyötykäyttö näyttää jo elpymisen merkkejä.
Kuluttajilta kerättävän pakkauskartongin suomalainen hyötykäyttö notkahti viime vuoden lopussa, kun Varkauden uraauurtava hylsykartonkitehdas suljettiin. Tänä vuonna iso osa kuluttajilta kerättävästä keräyskartongista on mennyt vientiin, lähinnä Ruotsiin.
Nyt paperiteollisuus etsii keräyskartongille uusia hyötykäyttökohteita Suomessa. Corenson Varkauden Recycling-kuitulinjalla on testattu uusia tuotesovelluksia keräyskuitumassalle. Tavoitteena on hyödyntää keräyskuitumassaa korkeamman jalostusasteen tuotteissa ja kohteissa, joissa korvataan tuoretta puuta ja neitseellistä sellua. Corenso on tehnyt merkittäviä miljoonaluokan investointeja keräyskuitujen lajittelun tehostamiseen ja tuotekehittelyyn sekä Varkaudessa että Porissa.
Varkauden ECOGAS-laitos on ollut vielä tänä vuonna vajaakäytöllä. Marraskuussa kapasiteettia aletaan hiljalleen nostaa. Myös Porin tehtaalla tehdään investointeja massalinjan laajennukseen.
Lue lisää aiheesta Uusiouutiset-lehden numerosta 7/2009, joka ilmestyi 2.11.2009.
6.4.2009
Kuitupakkausten keräys ja kierrätys jatkuu
Kuitupakkaukset – aaltopahvi, maito- ja mehutölkit, kartonkikotelot, paperipussit ym. – ovat ympäristöystävällisiä. Ne on valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista (puusta) ja ne voidaan kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineena.
Kierrätysmateriaalimarkkinoiden epävakaasta tilanteesta huolimatta pidämme kuitupakkausten keräystä ja kierrätystä yllä sekä kehitämme kumppaneidemme kanssa uusia kohteita ja lopputuotteita.
Perinteisten hylsy- ja pakkauskartonkien lisäksi selvitämme lupaavia uusia hyötykäyttökohteita, esim. laminaatti- ja kirjekuoripaperit, kuitueristeet ja mittausantureiden suojukset.
Corenson Varkauden ja Porin laitokset jatkavat edelleen keräyskartongin vastaanottoa. Lisäksi keräyskartonkia viedään Ruotsiin Fiskebyn tehtaalle, jossa siitä valmistetaan kartonkia.
2.3.2009 11:00
Kartonki on ympäristöystävällisin pakkausmateriaali
Kartonkipakkaus on kuluttajien mielestä ympäristöystävällisin pakkaus. Kartonkipakkauksen tärkeimpinä etuina pidetään kierrätettävyyttä sekä sitä, että ne vievät vähän tilaa käytön jälkeen.
Myös uusiutuva raaka-aine tekee kartonkipakkauksesta kuluttajien mielestä ympäristöystävällisen. Kuluttajat ovat oppineet kierrättämään kuitupakkaukset, koska pakkauksia päätyy enää vain vähän sekajätteen joukkoon.
Taloustutkimuksen marraskuussa 2008 tekemässä tutkimuksessa selvitettiin kartonkipakkausten ja paperin kierrättämistä sekä kuluttajien näkemyksiä kartonkipakkauksista.
Tutkimustulosten mukaan kuluttajilta tulevien kuitupakkausten ja paperin kierrätys toimii Suomessa erittäin hyvin ja kierrätysmahdollisuudet tunnetaan hyvin. Sekajäteastiaan päätyy keskimäärin vain 1 prosentti sanomalehdistä ja 2 prosenttia aikakauslehdistä. Aaltopahveista sekajätteeseen päätyy kymmenesosa ja muista kartonkipakkauksista hieman enemmän.
Puolet vastaajista piti kuitupakkausta ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona. Vastaajista 93 prosentin mielestä pakkauksen tekee ympäristöystävälliseksi sen kierrätettävyys, ja 64 prosenttia mainitsi, että kuitupakkaus on tehty uusiutuvista raaka-aineista. Nuorten vastaajien keskuudessa korostui lisäksi, että ympäristöystävällinen tuote ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen.
Lisäksi Taloustutkimus kysyi kuluttajilta minkälaisessa pakkauksessa he mieluiten ostaisivat jogurttia. Lähes kaksi kolmesta valitsisi kartonkipakkaukseen pakatun jogurtin. Neljännekselle vastanneista jogurttipakkauksen materiaalilla ei ollut merkitystä.
Tutkimukseen vastasi 553 suomalaista, jotka olivat 15–79-vuotiaita. Tutkimusaineisto oli painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan.
Lisätietoja antavat:
Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry, ympäristöasiantuntija, puh. 040-705 7389
